Kuka Jari Litmanen on?
Jari Litmanen on suomalainen entinen jalkapalloilija, joka tunnetaan pelintekijänä ja Suomen miesten maajoukkueen pitkäaikaisena pelaajana. Hän syntyi Lahdessa vuonna 1971. Hänen seurajoukkueuransa tunnetuin vaihe ajoittui amsterdamilaiseen Ajaxiin, jossa hän voitti Mestarien liigan vuonna 1995. Suomessa Litmasesta käytetään usein lempinimeä Kuningas. Nimi kuvastaa hänen asemaansa kannattajien keskuudessa ja suomalaisessa jalkapallokulttuurissa.
Litmasen merkitystä on helppo lähestyä hänen pelillisen tehtävänsä kautta. Hän ei vain viimeistellyt hyökkäyksiä, vaan myös rakensi niitä. Hän etsi kentältä tilaa, sovitti liikkeensä yhteen joukkuetovereiden kanssa ja teki ratkaisuja vastustajan maalin lähellä. Hänen uransa havainnollistaa myös seurajalkapallon ja maajoukkuepelien eroa. Seurassa hän kuului kansainväliseen kokoonpanoon, maajoukkueessa hän edusti Suomea.
Pelintekijä työskentelee hyökkäyksen keskustassa
Litmanen tunnetaan kymppipaikan pelaajana. Ilmauksella tarkoitetaan yleensä hyökkääjän takana toimivaa pelintekijää eli hyökkäävää keskikenttäpelaajaa. Numero kymmenen on perinteisesti yhdistetty tähän rooliin, vaikka pelinumero ei yksin kerro pelaajan tehtävistä. Litmanen liikkui usein vastustajan keskikentän ja puolustuslinjan välissä. Sieltä hän pystyi syöttämään eteenpäin, hakeutumaan itse maalintekoon tai palauttamaan pallon joukkuetoverille.
Roolin ymmärtämiseksi kannattaa seurata myös sitä, mitä pelaaja tekee ilman palloa. Pelintekijä voi auttaa joukkuetta siirtymällä muutaman metrin sivuun juuri ennen syöttöä. Pienikin liike voi avata uuden syöttösuunnan. Litmasen pelaamisessa korostui tilanteiden ennakointi: pallon saaminen oli usein seurausta jo aiemmin tehdystä liikkeestä. Tekniikan lisäksi tehtävä vaati ympäristön havainnointia ja yhteistä ymmärrystä siitä, mihin hyökkäystä oltiin viemässä.
Lahdesta kansainvälisille kentille
Uransa alkuvaiheessa Litmanen pelasi Reippaassa, HJK:ssa ja MyPassa. Ajaxiin hän siirtyi vuonna 1992. Lähtö ulkomaille merkitsi muutakin kuin kovempien vastustajien kohtaamista. Pelaajan oli löydettävä paikkansa uudessa joukkueessa, omaksuttava valmentajan vaatimukset ja totuttava erilaiseen harjoitteluympäristöön. Siirto tunnettuun seuraan ei vielä takaa suurta pelivastuuta, vaan paikka kokoonpanossa on ansaittava.
Ajaxissa Litmasen pelitapa pääsi esiin kansainvälisellä tasolla. Kotimaisten vuosien merkitys ei silti jää vähäiseksi. Ennen eurooppalaisia loppuotteluita hänen uransa rakentui suomalaisissa joukkueissa, harjoituksissa ja sarjaotteluissa. Huipulle ei nousta valmiina pelaajana. Litmasenkin kansainvälistä menestystä edelsi useita vuosia kotimaisessa aikuisten jalkapallossa, jossa hän sai kokemusta ja vastuuta.
Jari Litmanen Ajaxin hyökkäyspelissä
Ajax voitti Mestarien liigan keväällä 1995 kukistamalla loppuottelussa Milanin. Jari litmanen
oli joukkueen keskeisiä hyökkäyspelaajia ja teki kilpailussa tuolla kaudella kuusi maalia. Seuraavana vuonna Ajax eteni jälleen loppuotteluun, mutta hävisi Juventukselle rangaistuspotkukilpailussa. Nämä kaksi kautta selittävät osaltaan, miksi Litmasen nimi yhdistetään niin vahvasti juuri amsterdamilaiseen seuraan.
Ajaxin pelissä jokaisen pelaajan tehtävä liittyi tiiviisti muiden liikkeisiin. Litmanen ei ollut irrallinen tähti, jonka odotettiin ratkaisevan kaiken yksin pallon saatuaan. Hänen sijoittumisensa yhdisti keskikenttää ja hyökkäystä. Kun joukkuetoveri pysyi leveällä laidassa tai hyökkääjä liikkui kohti maalia, keskelle saattoi avautua tilaa. Litmanen hyödynsi sitä sekä syöttämiseen että viimeistelyyn. Hän saattoi siis rakentaa hyökkäystä ja hetkeä myöhemmin olla itse päättämässä sitä.
Suomen maajoukkueessa oli erilainen tehtävä
Seurajoukkueen pelaajat harjoittelevat yhdessä suuren osan vuodesta. Maajoukkue puolestaan kokoontuu tavallisesti lyhyiksi jaksoiksi, ja pelaajat saapuvat mukaan eri seuroista. Litmanen edusti Suomen miesten maajoukkuetta vuosina 1989–2010. Hän pelasi 137 maaottelua, teki 32 maalia ja toimi myös joukkueen kapteenina. Luvut kertovat sekä uran pituudesta että hänen panoksestaan Suomen hyökkäyspeliin. Futis Fakta vai kokonainen ottelutallenne – valinta riippuu siitä, haluaako perehtyä uran lukuihin vai tarkastella pelaajan ratkaisuja kentällä.
Litmasen maajoukkueuran aikana Suomi ei selviytynyt miesten MM- tai EM-lopputurnaukseen. Maajoukkuevuodet erosivat siten Ajaxissa koetusta seuramenestyksestä. Yksittäisen pelaajan taito ei yksin ratkaise koko joukkueen tuloksia. Niihin vaikuttavat myös muu kokoonpano, vastustajat, valmennus ja otteluiden yksittäiset tilanteet. Litmasen maaotteluita tarkastellessa onkin syytä erottaa henkilökohtainen suoritus joukkueen tuloksesta. Hyväkään peli ei aina tuota voittoa.
Muut seurat ja loukkaantumisten vaikutus
Ajaxin lisäksi Litmanen edusti ulkomailla muun muassa Barcelonaa ja Liverpoolia. Hänen uralleen mahtui myös paluu Ajaxiin sekä myöhempiä seuravaiheita Suomessa ja muualla Euroopassa. Pelkkä seuraluettelo ei kuitenkaan kerro pelaajan asemasta joukkueissa. Sopimus, paikka ottelukokoonpanossa ja toteutuneet peliminuutit ovat eri asioita. Tunnetussakin seurassa vastuu voi jäädä vähäiseksi.
Loukkaantumiset katkaisivat Litmasen pelaamista uran eri vaiheissa. Hänen uransa ei siksi edennyt tasaisena täysien kausien sarjana. Poissaolo voi vaikuttaa myös paluun jälkeiseen asemaan, sillä muu joukkue jatkaa harjoittelua ja pelaamista kuntoutumisen aikana. Seurasiirtojen rinnalla kannattaa tarkastella ottelumääriä ja peliminuutteja. Ne auttavat hahmottamaan, milloin pelaaja oli säännöllisesti kentällä ja milloin seuraan kuuluminen ei tarkoittanut jatkuvaa pelivastuuta.
Pelitavan ymmärtäminen alkaa havainnoinnista
Litmasen pelaamista katsoessa huomion voi siirtää hetkeksi pois pallosta. Missä hän on ennen syötön lähtöä? Mihin suuntaan hänen vartalonsa osoittaa, ja mitä hän tekee heti luovuttuaan pallosta? Näistä yksityiskohdista rakentuu pelin jatkuvuus. Näyttävä maali on helppo huomata, mutta sitä edeltänyt pieni sijoittumisen muutos saattaa selittää, miksi maalipaikka ylipäätään syntyi.
Ennakointi näkyy esimerkiksi tilanteessa, jossa pelaaja siirtyy pois puolustajan takaa jo ennen kuin pallollinen joukkuetoveri ehtii etsiä syöttösuuntaa. Samalla hän voi kääntää vartaloaan niin, että näkee sekä pallon että hyökkäyssuunnan. Pallon saadessaan hänen ei silloin tarvitse aloittaa tilanteen hahmottamista alusta. Litmasen pelistä kannattaa etsiä tällaisia valmistavia ratkaisuja. Ne eivät aina johda maaliin tai edes nopeaan hyökkäykseen, mutta voivat auttaa joukkuetta pitämään pallon ja etenemään.
Tilastot ja ottelukuvat kertovat eri asioita
Tilastot tarjoavat selkeän rungon Litmasen uraan tutustumiselle. Maaotteluiden määrä kertoo pitkästä maajoukkuejaksosta, maalit viimeistelystä ja kilpailuvoitot joukkueen saavutuksista. Yksikään näistä ei silti kuvaa pelaajan kaikkia tehtäviä. Maalia edeltävässä syöttöketjussa voi esimerkiksi olla ratkaiseva suunnanmuutos, jonka tehnyt pelaaja ei saa nimiinsä maalia eikä viimeistä syöttöä. Numeroiden rinnalla tarvitaan siksi myös kuvaa ottelutapahtumista.
Kun katsot Litmasen ottelutallennetta, valitse seurattavaksi yksi asia kerrallaan. Tarkkaile ensin hänen sijoittumistaan joukkueen saadessa pallon. Seuraa sitten, kuinka nopeasti hän löytää uuden paikan syötettyään, ja katso erikseen hänen liikkeitään rangaistusalueelle. Pidempi ottelujakso näyttää myös odottamisen, epäonnistuneet yritykset ja puolustamiseen osallistumisen. Lyhyt maalikooste jättää ne tavallisesti pois, vaikka juuri niiden kautta pelintekijän työn rytmi alkaa hahmottua.